Topelius/Liira:

Koivu ja Tähti

Zacharias Topeliuksen satuun päällemäiskitty psykedeelinen kuvaelma, jossa kerronnan tasot sekoittuvat toisiinsa ja dramaturgian sirpaloituminen heijastaa näkökulmahenkilön persoonallisuuden hajoamista.

Kauan kauan sitten Suomessa vallitsi suuri hätä. Sota riehui jokapuolella, kaupungit ja kylät paloivat, vilja tallattiin ja satojatuhansia ihmisiä kuoli miekkaan, nälkään, maanpakoon ja hirmuisiin tauteihin. Ei kuultu eikä nähty muuta kuin huokauksia ja kyyneliä, valitusta, surua, tuhkaa ja verta. Ja jos joku vielä uskalsi toivoa, ei hän lopulta enää tiennyt, mitä toivoa. 

Tämän synkän ajan pyörteissä kaksi pientä sisarusta, poika ja tyttö, oli viety kauas vieraalle maalle. Siellä he olivat joutuneet hyvien ihmisten hoitoon. Mutta vaikk´eivät he kärsineet mitään puutetta, eivät he kuitenkaan voineet unohtaa.

Niinpä lähtivät sisarukset kaukaista kotiaan etsimään. Matkan varrella he erkanivat toisistaan eivätkä aina enää tienneet, mitä kohden kulkivat. Ja kävipä sitten niin, että sisaruksista toisen todellisuudentaju hämärtyi pahasti onnettomien sattumusten ja rappiollisen elämäntavan vuoksi. Ei tiennyt enää veli sisartaan eikä sisko veljeään. Rintaan vain jäi kytemään tuo outo merkityksen kaipuu.

Näyttämöllä:
Miro Apostolakis, Arttu Eloranta, Antto Hinkkanen, Lotta Jäppinen, Ksenia Lelesh, Minea Lång, Mirva Mietala, Jaakko Perilä, Ilmari Pursiainen, Olli Salmi, Jussi Taipalharju, Katri Tihilä, Hannele Turunen

Konsepti ja ohjaus:
Juho Liira

Puvustus:
Mirva Mietala

Tuottaja:
Aapo Juusti

”Lapsi-parat... Maailmassa kasvaa monta tuhatta koivua, ja taivaalla loistaa tuhansittain tähtiä. Kuinka oli mahdollistakaan, että niin monien joukosta löytäisitte juuri ne, joita etsitte?”