Helsingin Kellariteatteri

Kun me synnyttiin, meille sanottiin, että meistä voi tulla mitä vaan. Nyt pitäisi sitten pelastaa maailma. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Voiko olla mitään ironisempaa? Millasessa maailmassa me elämme? Millasessa loput maailman ihmisistä? Entä tulevaisuudessa? Emmä tiedä. Nyt mua ainakin ahdistaa. Tarkemmin ajateltuna, ei taida edes olla meidän sukupolvea.

Ensimmäisen maailman viimeiset lapset etsii tekijöidensä sukupolvikokemusta.
Se on kuva-analyysi ajastamme, eli siitä miltä tuntuu elää nyt. Se esittelee viimeisen sukupolven, joka pystyi vielä ummistamaan silmänsä globaalilta katastrofilta. Toisaalta sukupolven, jolla on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Esitys marssittaa näyttämölle, ajallemme ominaiseen tapaan, sirpaloituneita kohtauksia, 17 uuden Kellariteatterilaisen voimin.

Pariisin ilmastosopimus on 12.12.2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Sopimuksessa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksessa annetut päästötavoitteet ja sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä vaaditun 1,5 asteen lämpenemisen kanssa. Jopa maailmanpankki on julkaissut raportin, jonka mukaan olemme menossa kohti 4 asteen lämpenemistä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tällainen lämpeneminen tulee todennäköisesti johtamaan äärimmäisiin helleaaltoihin, hengenvaaralliseen merenpinnan nousuun, globaaliin resurssipulaan ja pahimmillaan ilmastosotiin. Kun valtavat alueet ympäri maailmaa muuttuvat elinkelvottomiksi, pakolaisvirrat suuntaavat sinne, missä vain on tilaa.

”Aiotsä tosissas ohjata siitä hiilestä sen esityksen?”

”Joo”

”Eiks toi ilmastonmuutos oo vähän vanha juttu jo. Keksisit nyt jotain muuta.”

Esityksessä käytetään vilkkuvia valoja.
Esitystä tukee Helsingin kulttuurikeskus.
Tilaan ei ole esteetöntä pääsyä.

Etu- ja sukunimi:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero:

Lipunvaraus